(Pixabay)

Ratkaisukeskeistä lähestymistapaa voidaan käyttää useimmissa lasten ja nuorten käyttäytymiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Ongelmat, joihin puututaan ovat usein oire jostakin muusta taustatekijästä, kuten perheensisäisistä ongelmista. Tyypillisiä ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla hoidettavia ongelmia lapsilla ovat univaikeudet, syömisen haasteet, erilaiset pelot, häiriökäyttäytyminen, pahat tavat tai wc-käyttäytymisen poikkeavuudet. Tällä tyylillä voidaan hoitaa myös erilaisten neurologisten kehityshäiriöiden (esim. ADHD, Asperger) oireiluja. Nuorilla tyypillisimpiä haasteita ovat esimerkiksi syömishäiriöt, itsetunnon ongelmat, itsetuhoisuus ja kouluun liittyvät ongelmat.  (Furman 2020.)

Lähestymistapaa tulee soveltaa ongelman lisäksi myös lapsen tai nuoren kehitysvaiheen mukaan. Mielestämme ratkaisukeskeistä lähestymistapaa voidaan soveltaa lähes kaikkiin lasten ja nuorten ongelmiin. Asiantuntijan herkkyys ja tarkkuus ongelman lähestymisessä ovat avainasemassa tämän toiminnan kannalta. Asiantuntijalla tulee olla riittävät työkalut ongelmien tunnistamiseen ja asiakkaan omien voimavarojen löytämiseen. Ongelman tulee olla käännettävissä opittavaksi taidoksi, jolloin keskiössä ei nouse itse ongelma vaan keskitytään ratkaisun löytämiseen. (Furman 2020.)

Lähestymistavan keskiössä on pienistäkin onnistumisista iloitseminen ja niihin keskittyminen itse ongelman sijasta. Tätä voidaan ohjata myös vanhemmille, jolloin myös heillä on tarvittavat eväät tukea onnistumisia kotona. Ongelma voidaan yhdessä kääntää opittavaksi taidoksi, jota kotona voidaan lähteä ratkomaan. Vanhempia voidaan kannustaa kohtaamaan ongelmat leikin kautta, jolloin sen ratkaisusta tulee myös lapselle mieluisaa puuhaa. Lapselta tai nuorelta itseltään olisi tärkeää selvittää kenen läheisen tukea hän kaipaa ongelmansa selvittämiseen. Tärkeää olisi, että lasta kuunnellaan ja hänen ajatuksiaan ja ideoitaan hyödynnetään ratkaisun keksimisessä eikä hänelle syötetä valmiita, asiantuntijan näkökulmasta oikeita ratkaisuja. Lapsen omaa roolia ratkaisun saavuttamisessa korostetaan ja pyritään näin vaikuttamaan itsetunnon kehittämiseen ja minäpystyvyyden tunteen saavuttamiseen. (Furman 2020.) Terveydenhoitajan rooli on alkuvaiheessa tärkeä, jotta lapsi ja tämän perhe osataan tarvittaessa ohjata terapian piiriin, mikäli neuvolan tai kouluterveydenhoitajan keinot ongelman ratkaisuun eivät riitä.  

Lähteet:

Furman, B. 2020. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa, verkkokurssi. Duodecim. Viitattu 4.10.2021. 

https://www.oppiportti.fi/op/dvk00072