Kiusaaminen on edelleen suuri ongelma ja haaste koulumaailmassa. Se voi näkyä monenlaisena hetkellisenä, toistuvana tai pitkään jatkuvana toimintana, joka kohdistuu yhteen tiettyyn tai jollakin tavalla puolustuskyvyttömään henkilöön. Toiminta voi olla fyysistä tai henkistä.  Jokaisella oppilaalla tulisi kuitenkin olla yhtäläinen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki 1998/628 § 29). Tämä ei kaikkien oppilaiden kohdalla toteudu, siksi koulun henkilökunnan, terveydenhoitajan sekä kiusatun ja kiusaajan vanhempien tulisi puuttua herkästi havaittuihin kiusaamistapauksiin. Paneudumme aiheeseen sekä terveydenhoitajan tapoihin puuttua kiusaamiseen esimerkin kautta: 

Edvin on 4 luokalla oleva poika. Aiemmilla luokilla hän on ollut hiljainen ja rauhallinen ja viihtyy omissa oloissaan. Luokasta ei ole löytynyt kavereita. Aikaisemmilla luokilla hän on välitunneilla viihtynyt nuorempien lasten seurassa. Kotioloissa vanhemmat serkkupojat ovat kavereina. Edvinin kiinnostuksen kohteena ovat avaruus ja meren eläimet. Hän pärjää koulussa erinomaisesti. Kiusaamista on ilmennyt ainakin 1lk ja 2lk aikana. Tähän on silloin puututtu opettajan toimesta, nykyisen opettajan mielestä kiusaamista ei ole.   

Edvinin käytös on muuttunut 4lk syksyllä. Hän on joutunut useamman kerran käsirysyyn luokan poikien kanssa. Terveydenhoitajan vastaanotolle Edvin joutui luokkakaverinsa kanssa, koska luokkakaverin silmäkulmaan oli tullut haava ja Edvinin sormi oli murtunut. Luokkalaisten mielestä Edvin oli syypää tappeluun. Edvin ei puolustaudu muiden puheita vastaan.  

Vanhempiin otettiin yhteyttä. Äiti toivoo puuttumista ja kertoo koko alakoulun jatkuneesta kiusaamisesta. Äiti kokee, ettei hänen huoleensa ole tartuttu, vaikka hän on sitä vanhempi-opettaja tapaamisessa tuonut esille. Edvinin vanhemmat ovat eronneet pojan ollessa 6- vuotias. Uusperheeseen kuuluu uusi isä ja hänen 13-vuotias tyttö. Biologista isää Edvin on tavannut vuosivuodelta vähemmän.  

  (Pixabay)

Kiusattu lapsi saattaa kokea yksinäisyyttä. Lapsella ei välttämättä ole kavereita koulussa tai vapaa-ajalla ja hän eristäytyy ikätovereistaan. Kiusaaminen voi näkyä fyysisinä yhteenottoina sekä vammoina.  Se voi aiheuttaa kiusatulle itsetunnon ongelmia, masentuneisuutta, itsetuhoisuutta, ahdistuneisuutta, uniongelmia, yökastelua, syömisen ongelmia tai kouluun menon välttelyä. Kiusaaminen aiheuttaa siis moninaisia ongelmia, minkä vuoksi kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on tärkeää. Lapsen olisi tärkeä kokea, että hän voi kertoa asioitaan turvalliselle aikuiselle sekä kotona että koulussa. Koulussa turvallinen aikuinen olisi esimerkiksi opettaja, terveydenhoitaja tai koulukuraattori. Kotona taas turvallisen aikuisen virkaa tulisi ajaa lapsen vanhempi. Lapselle on myös tärkeää, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti. Kynnys kertoa kiusaamisesta kuitenkin nousee, mikäli siihen on jo aiemmin puututtu, mutta se ei ole tuottanut tulosta tai jos nykyinen opettaja ei näe tai koe kiusaamista nyt olevan. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2021.) 

Vaikea tilanne kotona tai vanhempien ero vaikuttavat suorasti lapseen. Vanhempien eron vaikutuksena lapsen ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokemukset saattavat lisääntyä (Järvelä 2020). Jos lapsi ei voi kertoa omista huolistaan tai ongelmistaan vanhemmilleen tai ei saa riittävästi tukea kotonaan, hän saattaa pitää huolet itsellään ja myöhemmin ne voivat purkautua aggressiivisena käytöksenä. Eronneiden vanhempien lapselle olisi tärkeää, että lapsi voisi olla yhteydessä molempien vanhempiensa kanssa.  

Kuinka puuttua? 

Koulu on avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä. Suomessa ei kuitenkaan ole valtakunnallisia toimintaperiaatteita koulukiusaamiseen puuttumisessa, vaan lailla (Perusopetuslaki 1998/628 §29) on velvoitettu kouluja laatimaan suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, joten toimintaperiaatteet ja tavat ovat koulukohtaisia.  

Pohjana puuttumiselle on oppilaan tai huoltajan havainto tai epäilys, joka tulee aina ottaa vakavasti. Puuttumisen käynnistäjänä voi toimia kuka vain koulun aikuisista. Terveydenhoitajana keinoja puuttua kiusaamiseen ovat avoimen ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luominen. Tilanteessa, jossa kiusaamistapaus on tullut esille, terveydenhoitajan on tärkeä keskustella asiasta lapsen sekä hänen vanhempiensa kanssa. Ihanteellisinta olisi, että lapsen molemmat vanhemmat pystyisivät osallistumaan keskusteluun. Terveydenhoitaja voi tuoda huolensa kiusaamisesta esille myös oppilashuoltoryhmässä, johon mahdollisesti itse kuuluu tai kiusaustyöryhmässä, mikäli oppilas antaa näihin luvan. Koulukiusaamiseen puututtaessa menetelmänä yleisin on yksilö- ja ryhmäkeskustelut, joissa voidaan yhdessä pohtia asiaa ja pyrkiä löytämään ratkaisuja ongelmiin. (Koskela 2011.) Jotta kiusaamisesta voitaisiin keskustella koulussa laajemmin, on hyvä hyödyntää moniammatillista yhteistyötä koulun muun henkilökunnan kanssa.  

Tilanteen selvittämiseksi otetaan selville ketkä ovat osallisia kiusaamiseen ja mitä ylipäänsä on tapahtunut. Keskustellaan sekä oletetun kiusaajan että kiusatun, sekä heidän vanhempiensa kanssa, yhdessä tai erikseen. Tilanteen salliessa voidaan antaa oppilaille mahdollisuus ratkaisumallien esittämiseen. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on myös vaikuttava tapa kiusaamisen ehkäisyssä. Sen avulla pyritään lisäämään viihtyvyyttä koulussa yleisesti eikä keskitytä kiusaajan ja kiusattujen kahtiajakoon ja syyllistämiseen (Muksuoppi 2021). Kiusaamiseen puuttuminen oppilaiden keskuudessa tulisikin kohdistaa suurempaan joukkoon kuin vain kiusaajaan ja kiusattuun, sillä osa lapsista on mukana kiusaamisessa hiljaisena toimijana. Terveydenhoitaja voi myös kannustaa ja rohkaista oppilaita puuttumaan kiusaamiseen ja kertomaan siitä aikuiselle, mikäli he tällaista havaitsevat. Terveystarkastukset ovat myös tärkeässä roolissa kiusaamisen seulonnassa, koska niissä voidaan havainnoida fyysisiä ja psyykkisiä oireita mutta myös keskustella kiusaamisesta. Ennen laajoja terveystarkastuksia nuori sekä vanhempi täyttävät kyselyn, jossa kartoitetaan kiusaamista ja sen kokemista. (THL 2021.)  

(Pixabay)

Jatkoseuranta 

Jatkosuunnitelma kiusaamiseen liittyen tulisi tehdä sekä lapsen että hänen vanhempansa kanssa. Jatkoseurantaa voisi toteuttaa erillisillä säännöllisillä terveydenhoitajan vastaanottokäynneillä tai määräaikaistarkastusten yhteydessä. Näillä kerroilla oppilaalta voi kysyä normaaliin tapaan kuulumisia mutta tiedustella myös mahdollisia uusia kiusaamiskokemuksia. Oppilashuoltoryhmät ovat hyvä apu tilanteiden kartoittamisessa.  

Kiusaamisen ehkäisemiseksi tärkein tapa on laatia koulukohtainen toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, mikäli tämä toimintamalli puuttuu. Toisena mahdollisuutena on osallistua KiVa -koulu toimenpideohjelmaan, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista kouluissa. Jotta kiusaaminen saataisiin kitkettyä koulusta, tarvitaan koko kouluyhteisö luomaan kiusaamisen vastaista kulttuuria. KiVa -koulu toimenpideohjelmaa hyödyntämällä kouluissa olisi yhtenäiset tavat puuttua kiusaamiseen. (KiVa 2021.) Koulun henkilökuntaa voisi lisäksi kouluttaa, jotta he tunnistaisivat kiusaamisen ja osaisivat puuttua siihen. Luokan kesken voitaisiin sopia yhteisiä pelisääntöjä (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2021). 

Lapsi on kokenut vanhempiensa eron 6-vuotiaana, jolloin lapsi on todella herkkä perheen sisäisille muutoksille. Jos tilanne on jostain syystä jäänyt selvittämättä lapsen kanssa, voi se aiheuttaa oireilua myöhemmin lapsen elämässä. Eron jälkeen vanhempien yhteistyön säilyminen on merkityksellistä sillä lapsen kannalta olisi tärkeää, että hän saisi säilyttää läheisen ja turvallisen suhteen molempiin vanhempiinsa. Lisäksi uusperheen muodostaminen voi osaltaan ajaa lapsen kriisiin, jos lapsi ei esimerkiksi koe saavansa enää huomioita riittävästi. (Järvelä 2011.) Lapsen kannalta olisi tärkeää, että terveydenhoitaja keskustelisi tilanteesta esimerkiksi molempien vanhempien kanssa yhdessä tai erikseen. Tässä keskustelussa ei välttämättä tarvitse ottaa lainkaan puheeksi kiusaamista vaan huomioida pelkästään perheen voimavarat tukea lasta. 

Lähteet: 

Järvelä, S. 2020. Lapsi ja vanhempien ero. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.10.2021 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71876/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202009255953.pdf 

Koskela, P. 2011. Kouluterveydenhoitajan rooli koulukiusaamisen vastaisessa työssä. Opinnäytetyö, hoitotyön koulutusohjelma. Vaasan ammattikorkeakoulu.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31164/pauliina_koskela.pdf;jsessionid=4FA039338811E61975D1C68CC00A4BF5?sequence=1  

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2021. Kiusaamisen seuraukset. Viitattu 7.10.2021. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/kiusaamisen-ehkaiseminen/kiusaamisen-seuraukset/   

Muksuoppi. 2021. Ratkaisukeskeinen puuttuminen kiusaamiseen. Viitattu 7.10.2021  https://www.muksuoppi.fi/?page_id=596   

Perusopetuslaki 1997/628. Annettu Helsingissä 21.8.1998. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. 5. lk laaja terveystarkastus. Viitattu 7.10.2021. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/5.-lk-laaja-tarkastus 

Digitaalisella medialla on nykyisin iso osuus ihmisten arjessa ja se yleistyy tulevaisuudessa varmasti myös osana terveydenhoitopalveluita. Myös terveydenhoitajalle erilaiset digitaalisen median väylät ovat yksi työkalu muiden joukossa ja siksi terveydenhoitajan on hyvä osata käyttää ja hyödyntää erilaisia digitaalisen median väyliä sekä olla tietoinen erilaisista digitaalisen median palveluista. Digitaalisen median avulla voidaan järjestää muun muassa erilaisia chat- tai puhelinpalveluita, joiden välityksellä on mahdollista antaa terveysneuvontaa, ohjausta sekä tukea. Palveluiden avulla voidaan ohjata oikean terveyspalvelun piiriin, toteuttaa hoidontarpeen arviointia sekä järjestää etävastaanottoja.  

Digitaalisen median palvelut ovat matalankynnyksen palveluita, joiden kautta on mahdollista ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen myös anonyymisti. Palveluita on helppo räätälöidä eri ikäisille sekä erilaisia tarpeita omaaville ihmisille. Esimerkiksi nuorten voi olla luontevampaa lähestyä ammattilaista ja helpompaa kertoa omista ongelmistaan ja vaikeista asioista digitaalisen median kautta kuin kasvokkain. Ammattilaiset taas pystyvät hyödyntämään digitaalista mediaa levittämällä terveyteen liittyvää tietoa ja materiaalia sekä potilasohjeita erilaisten terveysportaalien kuten Terveysportin kautta. Digitaaliset palvelut, kuten Maisa ja Omakanta, mahdollistavat suoremman viestinnän potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä. Tällaiset palvelut lisäävätkin terveydenhuollon läpinäkyvyyttä, sillä kirjauksia on mahdollista asettaa asiakkaalle itselleen nähtäväksi.  

Digitaalisen median hyödyntämisen myötä etävastaanotot lisääntyvät ja etätyö mahdollistuu. Haasteina voidaan nähdä syrjäytymisriski, eriarvoisuus, kohtaamisen pintapuolisuus ja teknologian mukanaan tuomat ongelmatilanteet. Toisaalta digitaalinen media tuo mukanaan terveydenhuoltoon myös paljon mahdollisuuksia. Runsas tarjonta spesifejä auttajatahoja helpottaa asiakkaan hakeutumista oikeanlaisen avun piiriin. Etävastaanottojen yleistyminen säästää myös terveydenhoitajan työaikaa ja näin mahdollistaa useamman asiakkaan auttamisen työpäivän aikana. Tulevaisuudessa erilaiset digitaalisen median väylät vaikuttaisivat myös terveydenhoitajan työaikoihin mikäli palveluiden tulisi olla asiakkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin.  

Nuorille suunnattuja digitaalisia palveluita ovat muun muassa Sekasin -chat, lasten ja nuorten puhelin sekä Väestöliiton ylläpitämä Hyvä kysymys –verkkopalvelu, johon kuuluu esimerkiksi seksuaalineuvontachat. 

Verkkoauttamisen periaatteissa korostuvat samat potilaan oikeuksia ja yksityisyyden suojaa turvaavat seikat mitkä perinteisessäkin potilastyössä. Verkkoauttamisen periaatteita ovat muun muassa luottamuksellisuus sekä kunnioittava kohtaaminen. Ammattilaisella on velvollisuus kertoa palvelun ikärajoista sekä anonyymiudesta. Päivystäjällä on vaitiolovelvollisuus, ja keskustelut yhteydenottajan ja ammattilaisen välillä ovat luottamuksellisia. (Suomen Delfins 2021.) 

Digitaalisen median palveluissa anonyymius on haaste ammattilaisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisen kannalta esimerkiksi tilanteessa, jossa epäillään alaikäiseen kohdistunutta rikosta. Terveydenhuollon ammattilaisella on aina ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle, mikäli hän epäilee alaikäiseen kohdistuvaa rikosta tai kaltoinkohtelua. Näissä tapauksissa myös lastensuojeluun olisi velvollisuus ottaa yhteyttä. Asiakkaan ottaessa yhteyttä anonyyminä, ei tilannetta voida lähteä hoitamaan sen vaatimalla vakavuudella eikä virkavaltaan voida olla yhteydessä, ellei asiakas halua paljastaa henkilöllisyyttään. Mikäli alaikäisen asiakkaan henkilöllisyys kuitenkin on tiedossa, tulee ammattilaisen huolen herätessä olla aina yhteydessä viranomaisiin sekä lastensuojeluun matalalla kynnyksellä. Tähän ei tarvita erikseen nuoren lupaa, eikä se riko potilaan ja terveydenhoitajan välistä salassapitovelvollisuutta. (Exit ry 2021.) 

Lähteet: 

Exit ry 2021. Ilmoitusvelvollisuus. Viitattu 1.10.2021. 

https://nuortenexit.fi/ammattilaisille/kun-huoli-heraa/ilmoitusvelvollisuus/ 

Suomen Delfins ry 2021. Puhelin- ja verkkoauttamisen eettiset periaatteet. Viitattu 1.10.2021. 

https://suomendelfins.fi/puhelin-ja-verkkoauttamisen-eettiset-periaatteet/  

Toimeksi.fi 2021. Valtakunnallisesti auttavat puhelimet ja chatit. Viitattu 1.10.2021 

https://www.toimeksi.fi/tukea-ja-apua-etana/  

Terveyskeskustelun keskeisiä periaatteita ovat nuoren kuulluksi tuleminen dialogisuuden myötä, keskustelun luottamuksellisuus, nuoren itsensä motivointi hänen terveytensä edistämiseen ja hänen itsetuntonsa tukeminen. Erilaisia työmenetelmiä keskustelun tueksi ovat esimerkiksi motivoivan haastattelun hyödyntäminen, erilaisten kysymystyylien käyttäminen haastatteluissa sekä asiakkaan aktiivinen kuuntelu ja kuullun tiedon tiivistäminen yhteenvedoksi keskustelun lopulla. (Jokinen 2021.) 

Motivoivan haastattelun periaatteena on ajatus siitä, että ammattilaisen suositukset ja neuvot eivät itsessään saa asiakasta tekemään muutoksia terveystottumuksiinsa tai elintapoihinsa, vaan keskeistä muutoksen aikaansaamiseksi on asiakkaan oma motivaatio. Tämän motivaation taustalla taas on valmius ja kyvykkyys muutokseen, muutoksesta koituvien hyötyjen tunnistaminen ja niiden arvostaminen. (Anglé 2020.) Motivoivassa keskustelussa voidaan hyödyntää erilaisia kysymystyyppejä, joilla keskustelua saadaan avattua ja syvennettyä. Eri kysymystyyppejä ovat avoimet kysymykset, tarkentavat kysymykset, suljetut kysymykset, kuvaavat kysymykset, kontekstuaaliset kysymykset ja reflektiiviset kysymykset. (Jokinen 2021.) Eri kysymystyypit linkittyvät vahvasti toisiinsa, usein esimerkiksi reflektiiviset ja kuvaavat kysymykset ovat juuri avoimia kysymyksiä. Erilaisten kysymystyyppien hyöty on siinä, että haastattelija tiedostaa niiden olemassaolon ja osaa hyödyntää niitä. Erityyppisillä kysymyksillä voidaan saada erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen liittyen, ja haastattelija voi niiden avulla johdatella aihetta haluamaansa suuntaan. Avoimien kysymysten kautta haastateltava saa omin sanoin kuvailla tilanteensa ja oman näkemyksensä asioista. Haastattelijan olisikin tärkeää esittää kysymyksiä, joiden kautta haastateltava saisi olla äänessä mahdollisimman paljon itse.  

(Pixabay) 

Motivoivan keskustelun keinojen lisäksi elintapaohjauksessa voidaan käyttää ratkaisukeskeisistä työskentelytapaa. Siinä huomio siirretään asiakkaan ongelmien ja niiden syiden sijasta hänen toiveisiinsa, onnistumisiinsa, voimavaroihinsa sekä jo tapahtuneen edistymisen syihin. (Anglé 2020.) Terveyskeskustelussa ratkaisukeskeisyyttä voidaan hyödyntää muun muassa miettiessä vaihtoehtoisia toimintatapoja tai ratkaisuja tiettyyn ongelmaan. Hyödyntäessä ratkaisukeskeistä lähestymistapaa pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi, mitä uutta hän voisi oppia ja korostetaan pieniäkin onnistumisia syyllistämisen sijaan. 

Esimerkiksi päihteiden käytöstä puhuttaessa motivoivan haastattelun mallia sekä erilaisia kysymyksiä käyttämällä voidaan kartoittaa nuoren omia ajatuksia alkoholin käyttöön liittyen sekä havainnoida muutostoivetta. Nuorelta voidaan esimerkiksi pyytää kertomaan alkoholin käytöstään avoimen kysymyksen avulla, pyytää häntä kuvailemaan alkoholin käyttöään ja kertomaan minkälaisiin tilanteisiin alkoholin käyttö liittyy. Reflektoivilla kysymyksillä voidaan saada selville mitä nuori itse ajattelee omasta alkoholin käytöstään. Nuorten päihteidenkäytöstä puhuttaessa voidaan kysyä myös minkälaisia asioita nuori itse nimeäisi alkoholin tuomiksi positiivisiksi ja mitä negatiivisiksi vaikutuksiksi. 

Opiskeluterveydenhuollossa päihteistä keskusteltaessa terveydenhoitajien tulisi hyödyntää varhaisen puuttumisen mallia. Varhaisen puuttumisen mallilla tavoitellaan nuoren päihteettömyyttä tai niiden käytön vähentämistä terveydenhoitajan avustuksella. Tärkeää olisi, ettei terveydenhoitaja puheissaan viestitä hyväksyvänsä nuoren päihteiden käyttöä vaikka keskusteleekin siitä avoimesti. Avoimen keskusteluyhteyden kannalta on tärkeää myös, ettei nuori koe itseään syyllistettävän, eikä terveydenhoitaja uhkaile huoltajille tai virkavallalle kertomisella mikäli muita huolenaiheita ei lapsesta herää. Varhaisen puuttumisen mallin ydin on terveydenhoitajan ja nuoren välisessä avoimessa dialogissa, jossa yhdessä pohditaan päihteidenkäyttöä ja pyritään yhdessä löytämään keinoja päihteistä eroon pääsemiseksi. (THL 2010.) 

Lähteet: 

Lukioikäinen Ilona saapuu terveydenhoitajan vastaanotolle. Ilona on lukion 1. luokalla. Terveystarkastuksen aikana kartoitetaan Ilonan terveydentilaa ja siihen liittyviä seikkoja. Ilona kertoo harrastavansa lentopalloa ja sen tiimoilta liikkuu kolmesti viikossa rasittavasti. Lisäksi hän lenkkeilee ahkerasti ja käy salilla. Ilona kertoo omaavansa laajan kaveripiirin, jonka kanssa viettää paljon aikaa vapaa-ajalla, erityisesti viikonloppuisin. Ilona kertoo välien perheen kanssa olevan läheiset, mutta hänen äitinsä on ollut huolissaan Ilonan päihteiden käytöstä. Alkoholia Ilona kertoo käyttävänsä viikoittain 6 annosta, jotka painottuvat yhteen viikonloppuiltaan. Tupakkaa kertoo kokeilleensa, mutta ei polta aktiivisesti.  

Ilona kertoo syövänsä vain harvoin koulussa, kotona syö välipalan ja illalla treenien jälkeen päivällisen. Aamupalaksi syö yhden leivän. Ilona kertoo vastikään alkaneensa seurustelemaan ensimmäisen poikaystävänsä kanssa ja olevansa nyt seksuaalisesti aktiivinen. Ehkäisynä heillä on tähän asti ollut käytössä kondomi. Ilona menestyy koulussa kohtuullisen hyvin. Kertoo nukkuvansa keskimäärin 7 tuntia yössä, viikonloppuisin valvoo myöhään ja nukkuu pitkään. Energiajuomia kuluu jonkin verran. Mielialansa kokee suhteellisen hyväksi ajoittaista koulustressiä lukuun ottamatta. 

(Pixabay)

Ilonan tilanteessa erityisiksi terveystarpeiksi ja mahdollisiksi huolenaiheiksi nousevat hänen selkeästi heikko ravitsemustilansa ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva melko runsas alkoholin käyttö. Näiden lisäksi Ilonan unensaanti on liian vähäistä ja unirytmi epäsäännöllinen. Tärkeää on myös ottaa puheeksi ehkäisyasiat hänen kanssaan ja huomioida koulunkäynnistä aiheutuva stressi. 

Ilonan terveystarkastuksessa positiivisia, hyvin toimivia asioita ovat liikunta, hyvä koulumenestys, tupakoimattomuus sekä hyväksi koettu mieliala. Lisäksi positiivisena voidaan nähdä sosiaalisina voimavaroina toimiva laaja kaveripiiri, seurustelusuhde sekä läheiset suhteet perheeseen. 

Lukioikäisen terveystarkastuksessa keskeistä on selvittää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia selvittämällä elintapoja, elämäntilannetta, sosiaalista verkostoa sekä opiskeluun liittyviä asioita. Tärkeää on pyrkiä havaitsemaan elintapoihin liittyviä riskejä sekä antaa tukea ja neuvontaa näiden vähentämiseksi, Ilonan kohdalla näitä elintavoista johtuvia riskejä ovat runsas alkoholinkäyttö ja riittämätön uni. Alkoholi on haitallista nuorten kehittyville aivoille. Lisäksi nuorena aloitettu alkoholinkäyttö altistaa alkoholiin liittyville ongelmille aikuisuudessa ja lisää merkittävästi nuorten tapaturmariskiä. Nuorella on myös suurempi riski saada alkoholimyrkytys. (MLL 2021a.) 

Lukioikäisen terveystarkastuksen osana on myös selvittää seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä seikkoja. Tässä tapauksessa Ilona on ilmoittanut olevansa parisuhteessa ja seksuaalisesti aktiivinen, joten ehkäisyneuvonta ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. (THL 2021.) Lukiolaisella seksuaalinen kehitys etenee ja parisuhteet tulevat ajankohtaisiksi. Seksuaalisuuteen tai seksiin voi tässä ikäryhmässä liittyä myös sosiaalista painetta. (MLL 2019.) 

Lukioikäisen nuoren aivot kehittyvät vielä, jonka vuoksi uni ja lepo on tärkeää uuden oppimisen ja aivojen palautumisen kannalta (MLL 2021b). Levon tarve korostuu, jos nuorella on paljon liikuntaharrastuksia (MLL 2021c). Nuoren olisi syytä saada unta noin 8–9 tuntia vuorokaudessa, säännöllisestä vuorokausirytmistä tulisi pitää kiinni myös viikonloppuisin ja loma-aikoina (Mieli ry 2021). Riittävä, säännöllinen ravitsemus on perusta jaksamiselle. Oikea ravitsemus on myös ensiarvoisen tärkeää lihasten ja luiden kasvulle, kehon päivittäisen toiminnan sekä liikunnan kannalta. (Lyytikäinen & Raulio 2020.) Nuoret ovat murrosiän jälkeen usein epävarmoja omasta kehostaan ja syömishäiriöt yleistyvätkin merkittävästi nuoruusiällä (THL 2019). 

Lähteet:

Lyytikäinen, A. & Raulio, S. 2020. Koululaisten ja opiskelijoiden ravitsemus. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 30.9.2021. 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01274#s1

Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2019. 15–18-vuotiaan seksuaalinen kehitys.  Viitattu 30.9.2021. 

https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/15-18-v/15-18-vuotiaan-seksuaalinen-kehitys/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Terveystarkastukset toisella asteella. Viitattu 30.9.2021. 

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto/terveystarkastukset-toisella-asteella 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2021a. Nuori kiinnostuu alkoholista. Viitattu 30.9.2021. 

https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/nuori-kiinnostuu-alkoholista/  

Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2021b. Nuoren aivojen kehitys. Viitattu 30.9.2021.  

https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/  

Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2021c. Nuoren nukkuminen. Viitattu 30.9.2021. 

https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-nukkuminen/  

Mieli ry 2021. Unen tarve vaihtelee. Viitattu 30.9.2021.  

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/unen-tarve-vaihtelee/ 

Nuorten syömishäiriöt. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.9.2021. 

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot/nuorten-syomishairiot